Tutkamedia

Avioliittolaki ei palvele uusioperheitä

Avioliittolaissa oleva lesken asumisoikeus saattaa olla epäoikeudenmukainen perheissä, joissa vanhemmat ovat solmineet useamman avioliiton. Puolisolla on oikeus jäädä yhteiseen asuntoon, vaikka hän ei olisi laillinen perijä.

Marialle (nimi muutettu) valkeni isän kuoleman jälkeen, ettei hänellä ole hallintaoikeutta perimäänsä sukutaloon. Häntä huolettaa, onko perintö mennyt sivu suun.

“Ymmärrykseni yli menee, miksi myös lesken uusi miesystävä saa asua talossa ilmaiseksi? Isäni tahto on kuitenkin ollut jättää omaisuus minulle”, Maria miettii.

Lesken hyväksi laaditussa laissa on puutteita, eikä se suosi perillisiä, jos menehtyneellä on uusi puoliso. Kun Marian isä meni uudelleen naimisiin, puolison kanssa solmittiin avioehto, jotta omaisuus siirtyisi suoraan lapsille.

”Isäni oli ollut useasti naimisissa ja hän halusi avioehdolla turvata tulevaisuutemme niin, että perijänä on vain jälkikasvu”, Maria kertoo.

Perhe- ja perintölain alaisuudessa oleva avioliittolaki  on alunperin säädetty vuonna 1929 varsinkin naisten turvaamiseksi. Laki on säädetty, jotta leski ei jäisi heitteille kuoleman sattuessa, mikäli lapset haluaisivat myydä perintötalon eteenpäin. Lesken oikeuksia ei ole muutettu vuoden 1983 jälkeen, vaikka naisen asema perheen elättäjänä on konkreettisesti muuttunut.

Maria ei ole oikeutettu myymään perintöään ennen kuin leski kuolee tai on valmis muuttamaan sieltä pois. Leski maksaa yhtiövastikkeen ja normaalit asumisesta syntyvät kulut. Asumisoikeus raukeaa, jos leskellä on asumiskäyttöön soveltuva omistusasunto muualla.

”Leski saa remontoida ja yhdistää kaksi huonetta, jos haluaa. En voi hakea omistamaani irtaimistoa pois, sillä se kuuluu taloon.” Maria kertoo.

Juristi myöntää lain olevan vanhanaikainen

Varatuomari Johanna Karkia vahvistaa Marian kertomuksen. Sopimuksen voi purkaa ainoastaan siinä tapauksessa, jos talo on myytävä lesken velkojen vuoksi.

“Lesken privilegiä ei ole muutettu vuosiin. Se saattaa joissakin tilanteissa olla vanhakantainen ja loukata toisen perimisoikeutta. Harvoin kuitenkaan tämänkaltaisia tilanteita sattuu.”

”Leski saa jäädä yhteiseen asuntoon asumaan, vaikka perijät haluaisivatkin omaisuuden jakaa”, Karkia jatkaa.

Turun yliopiston perintäoikeuden professori Markku Helin kertoo, ettei lakia voi kiertää. Edes testamentti ei vie leskeltä oikeutta asua talossa kuolemaansa asti.

“Lain pystyy kiertämään ainoastaan, jos leski suostuu luopumaan asumisoikeudesta rahallista korvausta vastaan.”

Helin kertoo, että lain perusajatus on hyvä, mutta varsinkin tämänkaltaisissa tapauksissa sitä tulisi hienosäätää.

”Koviakin tilanteita voi syntyä, jos koetaan, ettei yksittäistapauksessa menetellä kohtuullisella tavalla perintöä jaettaessa. Positiivista tässä on se, että perintöverosta poistetaan käyttöarvo, jolloin perintövero on pienempi.”