Nuoret eivät halua raataa töissä
- Tietoja
- Kategoria: Juttusarjat
- Julkaistu torstai, 16 helmikuu 2012 19:38
- Kirjoittanut Maria Nykyri
- Osumia: 352
Työ ei saa olla pelkkää puurtamista ja rahan tavoittelua, sanovat nuoret.
Nuoret arvostavat työn ohella mielekkyyttä ja vapaa-aikaa elämässä. Työ ei saa olla koko elämä, eikä ainakaan hajottaa heti aamusta alkaen.
Katso oheinen video, jossa turkulaisia opiskelijat ja työssäkäyvät kertovat, houkutteleeko hyppy uraputkesta.
Työelämästä vapaaehtoisesti jättäytyminen ei tarkoita passiivisuutta
Slow life, vapaaehtoisesti uraputkesta jättäytyminen ja pehmeät arvot ovat nyt suositumpia kuin koskaan. Nuorisotutkimuksen professori Helena Helve Tampereen yliopistosta on tutkinut nuorten jättäytymistä työuralta.
”Yhteiskunta on tänä päivänä kova ja kilpailu on rankkaa. Tämä heijastuu esimerkiksi perhe-elämään, kun lapsille tai puolisolle ei riitä aikaa uralta. Silloin nopeassa tahdissa ei enää välttämättä jakseta, tai haluta pysyä mukana.”
Helven viime vuonna keräämässä aineistossa korkeakouluopiskelijoiden työasenteista ja arvoista osoittavat, että työtä ei haluta tehdä vain rahan tai menestyksen vuoksi.
”Uusimman aineiston mukaan opiskelijoille on tärkeää tehdä mielenkiintoista työtä, työtä jolla on merkitystä. Raha ei ole enää arvostetun työpaikan tärkein kriteeri. Työssä viihtyvyys ja työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen ovat nousseet tärkeimmiksi ominaisuuksiksi.”
Helven mukaan yhteistä kaikille vapaaehtoisesti uraputkesta jättäytyville nuorille on aktiivisuus jollakin elämän osa-alueella.
"Jättäytyminen on tärkeä, oma valinta. Materiaa ei ehkä arvosteta samalla tavalla kuin perinteisesti. Nämä nuoret ovat valmiita tulemaan toimeen vähällä. Valinnan tehnyt kokee erilaisen elämänsä kuitenkin hyvänä ja on elämäänsä tyytyväinen. Tässä on tärkein ero syrjäytyneisiin nuoriin, joilla ei ole valinnan vaihtoehtoja."
Pätkätöitä, vapaa-aikaa ja maailman parantamista 
Pätkätyöt voivat tuntua korkeankin koulutuksen hankkineesta nuoresta hyvältä idealta, jos hän arvostaa vapaa-aikaa.
”Esimerkiksi Hangon Regatassa ja Lapin hiihtokeskuksissa on nuoria pätkätyöläisiä, jotka arvostavat vapaa-aikaa. Tuolloin työn ohessa voi harrastaa asioita, joista he pitävät. Elämänlaadullisia asioita ajatellaan myös työelämää suunnitellessa", valottaa Helve.
Myös vaihtoehtoiset ideologiat ja halu vaikuttaa voivat houkutella jättäytymään oravanpyörästä. Helven mukaan arvot ja asenteet ovat alkaneet muuttua 80–90-luvuilta alkaen pehmeimmiksi.
”Esimerkiksi 1990-luvun alussa vihreät arvot nostivat päätään. Tällöin vihreät luonnonsuojelijat eli niin sanotut kettutytöt nousivat julkisuuteen. He näkivät maailman tavalla, joka ei ollut yleisesti hyväksytty.
Nyttemmin asenteet ovat yleisesti muuttuneet vaikka turkistarhauksessa. Eläinten hyvinvointiin kiinnitetään enemmän huomiota. Vaihtoehtoisten elämäntyylien taustalla on siis pyrkimys vaikuttaa omalla käytöksellään yhteiskuntaan ja maailmaan.”
Nuori palaa usein työuralleen, muttei aina ongelmitta
Helve pohtii, että uraputkesta jättäytyminen saattaa jäädä vain yhdeksi vaiheeksi elämässä.
”Tällainen voi olla osa aikuistumisprosessia. Tai nuoruuden kriisi, jossa kapinoidaan maailmaa vastaan. Rajoja ja omaa identiteettiä rikotaan ja rakennetaan uudelleen. Tästä saatetaan kasvaa myös ulos.”
Helve pitää tärkeänä, että jos jättäytyminen työelämästä on omaehtoinen valinta, sitä kunnioitetaan. Jättäytymisellä voi kuitenkin olla pitkäkestoisia seuraamuksia.
”Maailmalta palattaessa voi olla vaikea saavuttaa toisia, jo uraputken aloittaneita. He ovat hankkineet oman alan työkokemusta, ja näin ollen etulyöntiaseman työelämässä. Pätkätyöt eivät välttämättä paranna ansioluetteloa.”
Tutkija Pekka Myrskylä arvioi yhteiskunnan normien mukaan syrjäytyneitä 15–29-vuotiaita nuoria olevan Suomessa noin 50 000. Henkilöistä, jotka ovat jättäytyneet vapaaehtoisesti työuran ulkopuolelle, on vain vähän tietoa. Arviolta noin 5 prosenttia nuorista jää uraputken ulkopuolelle ideologisista syistä.
Juttusarjan seuraavassa osassa Markus Hyyryläinen kertoo, millaista on olla vuosikymmen ura- ja koulutusputken ulkopuolella.
Aikaisemiin samassa sarjassa:
Peruskoululaiset keskeyttävät jatko-opinnot herkästi
Samalta kirjoittajalta:
